Lapsen suojelu

Tältä sivulta löydät seuraavat aiheet:

• Lapsen arjen toimijat
• Lastensuojelu
• Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksikkö
• Poliisin rooli lapsen suojelussa

Lapsen suojelu lapsiin kohdistuvan väkivallan yhteydessä viittaa ensisijaisesti lapsen turvallisuudesta huolehtimiseen. Turvallisuus voidaan jakaa sekä fyysiseen että psykologiseen turvallisuuteen. Lapsen hyvinvoinnin kannalta näistä molempien toteutuminen on merkityksellistä.

Lapseen kohdistuvaan väkivaltaepäilyyn liittyen lapsen asioissa toimivat usein monet eri toimijat palvelujärjestelmän eri tasoilla ja eri hallinnonaloilla. Epäily mahdollisesta väkivaltakokemuksesta tulee useimmiten esille lapsen arjen kehitysympäristössä, kuten varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Sieltä epäilyn käsittely siirtyy poliisin ja lastensuojelun tehtäväksi.

Tämän jälkeen poliisi pyytää mahdollisesti vielä virka-apua Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköltä (Barnahus-keskus). Kaikkia eri toimijoita jokaisessa selvittelyn vaiheessa koskee omalta osaltaan lapsen turvallisuudesta huolehtiminen.

• Miten ja minne teen lastensuojeluilmoituksen
• Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta

Lapsen arjen kehitysympäristöjen ammattilaiset lasta suojelemassa

Lapset ja nuoret viettävät varhaiskasvatuksessa tai koulussa suuren osan arjestaan ja ovat siellä tuttuja monille ammattilaisille. Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä näiden ammattilaisten työpanos on keskeistä:

• väkivallan ennaltaehkäisyssä (mm. turvataitokasvatus)
• väkivallan tunnistamisessa

Usein esimerkiksi epäily lapsen kokemasta perheen sisäisestä väkivallasta herää koulussa tai päiväkodissa. Lapset kertovat kokemistaan vaikeista asioista luotettaviksi kokemilleen aikuisille ja aikuisen on tärkeää tietää, miten toimia hänelle uskotun tiedon kanssa.

Viipymättä toimiminen

Epäilyn synnyttyä lapsen turvaamisen kannalta tärkeää on reagoida asiaan heti, sillä lapsen tilanne voi vaatia välittömiä suojelullisia toimenpiteitä. Ajan kuluminen vaikuttaa myös siihen, miten hyvin lapsi pystyy kertomaan hänelle mahdollisesti tapahtuneista asioista, mikä voi vaikeuttaa lapsen suojelun tarpeen arvioimista erityisesti pienten lasten kohdalla. Viipymättä toimiminen edellyttää lastensuojeluilmoituksen tekemistä puhelimitse lastensuojelun päivystykseen tai sosiaalipäivystykseen. Viipymättä toimiseen velvoittaa myös lastensuojelulaki (§ 25). Tarkista myös, milloin yhteys poliisiin.

Tehdessään lastensuojeluilmoituksen peruspalveluiden työntekijä siirtää vastuun lapsen turvallisuudesta huolehtimisesta sinne, missä tarvittaessa on mahdollisuudet toimia lapsen suojelemiseksi. Epäselvissä tapauksissa, kun ei olla varmoja, miten toimia ja minne olla yhteydessä, on tärkeää konsultoida. Tilanteissa, joissa lapseen epäillään kohdistuneen väkivaltaa, konsultaation voi tehdä lastensuojelun päivystysnumeroon tai poliisiin.

Huoltajien tiedottaminen lapseen kohdistuvasta väkivaltaepäilystä voi asettaa lapsen turvattomaan tilanteeseen

Kun perheenjäsenen epäilleen kohdistaneen lapseen väkivaltaa, keskustellaan huoltajien informoinnista lastensuojelun ja poliisin kanssa, jotka arvioivat milloin ja kenen toimesta huoltajiin ollaan yhteydessä lasta koskeviin ilmoituksiin liittyen. Väkivaltaepäilyn esiin tuleminen voi olla perheessä haastava hetki ja lapselle ei tulisi seurata asioiden esiin tulemisesta lisää jännitystä, huolta tai jopa pelkoa. Huoltajat saattavat myös tahattomasti tai tahallaan vaikuttaa lapsen kertomaan epäillystä väkivaltatilanteesta, jos he ottavat sen lapsen kanssa puheeksi. Näin ollen suojelutarpeen ja mahdollisen rikoksen selvittämisen kannalta voi muodostua merkittäväksi, ettei väkivallan tekijäksi epäilty henkilö ole puhunut väkivaltaepäilyn esiin tulemisesta lapsen kanssa ennen viranomaisia.

• Miten toimia väkivaltaepäilyn herätessä
• Väkivaltaa kokeneen lapsen kohtaaminen ja ensivaiheen tukeminen
• Räty, Tapio 2015: Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. 3.painos. Porvoo: Edita.

Lastensuojelun velvollisuus suojella lasta

Epäiltäessä lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, on lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä selvittää lapsen suojelun tarvetta (lastensuojelulaki § 26) ja poliisin tehtävänä selvittää mahdollisesti tapahtunutta rikosta. Lapsen etu toteutuu selvittämisvaiheessa parhaiten viranomaisten edetessä yhteisen suunnitelman pohjalta. Sosiaaliviranomaisella on vastuu lapsen turvallisuudesta huolehtimisesta, mikä erityisesti perheen sisäisissä väkivaltaepäilytilanteissa edellyttää lapsen tapaamista ja lapsen kokemusten ja näkemysten selvittämistä lapsen iän mukaisella tavalla.

Lapsen suojelun tarpeen arvioimisessa huomioitavaa, kun lapsen tilanteeseen liittyy väkivaltaepäily:

• lapsen kanssa käsitellään väkivaltaepäilyyn liittyviä asioita vain siihen asti kuin se suojeluasian selvittämiseksi on välttämätöntä, jotta poliisitutkinnalle ei aiheudu haittaa.
• lapsella on suojelun lisäksi myös oikeus saada asiansa käsitellyksi rikosoikeudellisesti hyvin.

Kun lasta haastatellaan häntä johdattelematta ja avoimia kysymyksiä käyttämällä:

• haastattelijan omat oletukset ja näkemykset eivät vaikuta lapsen kertomaan ja muistikuviin tapahtuneesta.
• lapselta saatu tieto on luotettavampaa kuin johdattelemalla haastatellen.

Haastattelemalla saadun tiedon luotettavuus on merkityksellistä suojelutarpeen selvittämisen kannalta, kun päätöksenteko suojeluntarpeesta voi joissain tilanteissa perustua pitkälti lapsen kertomaan.

Lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen puitteissa esimerkiksi poliisin sekä lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksikön suhdetta asiakkaaseen leimaa usein sen lyhytkestoisuus. Mikäli lapsen olosuhteet näyttäytyvät turvattomina, on lastensuojelun sosiaalityön tehtävä pysytellä lapsen rinnalla pidempään ja varmistaa olosuhteiden turvallisuus ja väkivallan loppuminen kaikissa muodoissaan. Lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa turvallisuuden arvioinnin tulisi olla jatkuvaa.

• Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä
• Esimerkki: Helsingin kaupungin ohjeistus lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnille epäiltäessä lapseen kohdistunutta väkivaltaa (pdf, 110 kt)

Yksikössä tutkitaan pahoinpitely- ja seksuaalirikoksia, joiden epäillään kohdistuneen lapseen tai nuoreen. Tutkimukset ovat osa esitutkintaa ja ne tehdään poliisin virka-apupyynnön perusteella. Yksiköitä on Suomessa viisi ja ne sijoittuvat erikoissairaanhoitoon. Tutkimusjakson aikana haastatellaan lasta tai nuorta ja tarvittaessa tavataan lapsesta huolta pitävää aikuista.

Yksiköissä tehtävän työn näkökulmasta lapsen suojeluun liittyen keskeistä tekemistä ovat:

• tutkinnan ja lapsen suojelun kannalta olennaisten tietojen vaihtaminen viranomaisten kesken
• lapsen ja perheen kokonaistilanteen arviointi viranomaisyhteistyössä

Yksikkö toteuttaa tutkimukset yhteistyössä poliisin kanssa. Joissain tilanteissa on lapsen edun mukaista, että lapsen suojelun tarvetta arvioiva sosiaalityöntekijä on mukana seuraamassa lapsen haastattelua. Toimintatapojen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan yhteistyössä poliisin kanssa.

Tutkimusjaksolla tehtävää lapsen kokonaistilanteen arviointia varten lapsesta kerätään taustatietoja sosiaali- ja terveydenhuollosta. Yksiköillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli tutkimusjakson aikana lapsen kokonaistilanteesta nousee esiin uusia huolenaiheita.

Lasten haastattelut tehdään yleensä yksikön tiloissa ja joskus päiväkodissa tai koulussa, mikäli sen arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Lapsen turvallisuuden näkökulmasta hänen haastattelemiseensa voi liittyä riskitekijöitä erityisesti silloin kun kyseessä on perheen sisäinen väkivaltaepäily. Lapsen haastattelun yhteydessä mahdollisten lapsen turvallisuuteen liittyvien huolien välittäminen lapsen suojelusta vastaavan viranomaisen tietoon onkin tärkeää.

Yksiköillä on erikoisosaamista lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä. Lapsen suojelusta vastuussa olevat viranomaiset voivat saada yksiköistä pohdinta-apua ja suosituksia kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa.

• Lastensuojelun käsikirja

Poliisi on keskeinen lastensuojelun yhteistyötaho, ja lapsen suojelun kannalta yhteistyössä tärkeää on poliisin ja lastensuojelun välinen tiedonvaihto. Lapseen kohdistuvassa väkivaltaepäilytilanteessa lapsen etu toteutuu parhaiten, kun lastensuojelu ja poliisi etenevät selvittämisen suhteen tiiviissä yhteistyössä ja yhteisen suunnitelman pohjalta.

Poliisi voi omalta osaltaan edistää lapsen suojelua huolehtimalla siitä, että lastensuojelun toimijat saavat lapsen tilanteesta suojelutarpeen arvioinnin tekemisen kannalta olennaiset tiedot. Tiedonsaannin mahdollistaa ja tietojen antamiseen velvoittaa Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 § (Finlex).

Lapsen altistuminen aikuisten väliselle väkivallalle on yksi lapseen kohdistuvan väkivallan muoto ja lasten suojeleminen siltä on yhtä merkityksellistä kuin lasten suojeleminen muilta väkivallan muodoilta. Poliisilla on erityisen merkittävä rooli tämän väkivallan muodon tunnistamisessa kotihälytystehtävien kautta. Riippumatta lapsen tai nuoren paikalla olemisesta, on väkivaltaan liittyvien kotihälytystehtävien yhteydessä tärkeää tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli osallisilla on alaikäisiä huollettavinaan Lastensuojelulaki § 25.

• Lastensuojelun käsikirja – Viranomaisten oikeus saada tietoja
• Lastensuojelun käsikirja – Lastensuojeluilmoitus