Päivitetty 23.08.2023

Barnahus-hanke

Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Hanke on alkanut kesäkuussa 2019 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun.

Suuntaviivana toimivat eurooppalaiset Barnahus-standardit.

Vuosina 2019-2022 Barnahus-hanke on muun muassa

  • kouluttanut lähes 80 TF-KKT terapeuttia erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon
  • pilotoinut uusia kriisi- ja varhaisen vaiheen tuen malleja lapsi- ja perhepalveluihin
  • kouluttanut 35 oikeustulkkia lapsen kuulemisesta oikeusprosessissa
  • jalkauttanut poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon monialaisen varhaisen yhteistyön mallia (LASTA-seula), josta meneillään arviointitutkimus Tampereen yliopiston toteuttamana
  • julkaissut yli 3500 ammattilaista tavoittaneen verkkokoulun lapseen kohdistuvasta väkivallasta lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville
  • järjestänyt kymmeniä webinaareja lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksistä, jotka ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli 1500 ammattilaista per webinaari
  • julkaissut materiaaleja sekä poliisin, terveydenhuollon että sosiaalihuollon ammattilaisten tueksi väkivaltaepäilyselvityksiin sekä tilanteisiin, joissa lapsi on kohdannut väkivaltaa
  • kouluttanut lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä näyttöön perustuvien menetelmien soveltamisessa lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä

Keskeisin osa Barnahus-työstä tehdään yhteistoiminta- ja hyvinvointialueilla. Barnahus-hankkeen työntekijät toimivat lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköissä, seri-tukikeskuksissa sekä peruspalveluissa, joissa väkivaltaa kokeneita tai väkivaltaepäilyselvityksissä olevia lapsia kohdataan päivittäin. 

Barnahus-hankkeen tavoitteet

  • Väkivaltaa kokeneiden lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon koordinaation sekä sisällön kehittäminen.
  • Lapsiystävällisten kohtaamisten ja tilojen varmistaminen kaikille lapsille, joita kuullaan oikeudellisessa kontekstissa.
  • Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen (poliisi, syyttäjä, oik. psyk. yksiköt, lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito, koulu, varhaiskasvatus, neuvola) ja mallien jalkauttaminen.
  • Rikosilmoituksesta tuomioon kuluvan viiveeseen vaikuttaminen viranomaisyhteistyön keinoin.
  • Maksuttomien, tutkittuun tietoon perustuvien verkkokoulutusten rakentaminen kaikkien lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä kohtaavien ammattilaisten ulottuville.

Toteutus

  • Valtakunnallistetaan monialaisen yhteistyön ja viranomaisten välisen tiedon jaon mallit, joita jo kehitetty THL:llä (LASTA-seula-malli ja -lomake) sekä alueellisesti yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueilta hankkeeseen osallistuvien yliopistosairaaloiden projektikoordinaattorit vastaavat tavoitteiden mukaisesta toiminnan toteuttamisesta yhteistyöalueellaan.
  • Kehitetään tuen ja hoidon koordinaatiota hoitopolkuja mallintamalla, kouluttamalla ja juurruttamalla näyttöön pohjautuvia tuen ja hoidon menetelmiä sekä vahvistamalla olemassa olevaa osaamista.
  • Maksuton verkkokoulutus varhaisen tunnistamisen ja tuen lisäämiseksi, kohderyhminä muun muassa varhaiskasvatus, koulut, sosiaalitoimi, terveydenhuolto. Seurataan systemaattisesti koulutuksen suorittaneiden määrää ja koulutuksen alueellista kattavuutta.
  • Hanke tekee laajalti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, joiden vastuualueeseen lapsiin kohdistuneiden väkivallan tunnistaminen, väkivaltaepäilyjen tutkinta sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tuki ja hoito kuuluu, ml. poliisi, syyttäjä, lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito, varhaiskasvatus, koulu ja neuvola.
  • Hanke toteutetaan THL:n koordinoimana yhteistyöalueilla. Hyvinvointialueet, joissa on yliopistosairaala toimivat oman yhteistyöalueensa hanketoteuttajina. Yhteistyötä tehdään myös mm. poliisi- ja syyttäjäorganisaation, yliopistojen ja korkeakoulujen, järjestöjen sekä tulevien osaamis- ja tukikeskusten kanssa.