Terapeuttiset hoitomallit

CFTSI

CFTSI on lyhyt 5–8 käyntikerran malli, joka sopii erityyppisiä traumaattisia kokemuksia edeltävän 1-1,5 kuukauden aikana kokeneille tai väkivaltatraumasta kertoneille lapsille.

Tavoitteena on lapsen

• oireiden arviointi validoiduilla menetelmillä,
• traumanjälkeisten stressioireiden vähentäminen ja ennaltaehkäisy muun muassa psykoedukaation ja stressinhallinnan opettamisen keinoin,
• vanhemman ja lapsen kommunikaation parantaminen sekä
• vanhemman tukeminen, jotta tämä kykenisi puolestaan tukemaan lasta.

Menetelmään sisältyy lapsen ja perheen jatkohoidon tarpeen arviointi ja palveluohjausta. Menetelmä sopii 7–18-vuotiaille lapsille. Hoitoon osallistuva aikuinen voi myös olla sijaisvanhempi, mutta lapsen tulee olla asunut aikuisen kanssa 6kk ennen hoitoa.

Hoito koostuu 4–6 tai 5–8 tapaamisesta, jolloin sama terapeutti tapaa lasta ja vanhempaa sekä yhdessä että erikseen. Hoidon alussa vanhempi ja lapsi täyttävät kyselylomakkeita, joiden kautta kartoitetaan sekä lapsen että vanhemman oirehdintaa. Hoidon alussa lapsi ja vanhempi saavat myös paljon psykoedukaatiota trauman vaikutuksesta lapseen.

Hoidon aloittaminen ei vaadi PTSD (Post-traumaattinen stressihäiriö) diagnoosia, vaan riittää, että lapsella on traumaan liittyviä stressioireita. Hoidon fokuksessa ei ole itse traumatapahtuma, eikä sitä prosessoida hoidon aikana. Hoidossa keskitytään tukemaan lapsen selviytymistä hänen oireidensa kanssa ja auttamaan vanhempaa olemaan tukena lapselle.

Hoito alkaa laajalla lapsen oireiden kartoituksella. Lapsen ja vanhemman täytettyä oirekyselyt terapeutti käy ne yhdessä läpi lapsen ja vanhemman kanssa. Oirekyselyiden perusteella hoidon tavoitteeksi otetaan lapsen arkea ja toimintakykyä eniten häiritsevä oire ja lähdetään yhdessä etsimään keinoja helpottaa lapsen oiretta. Lapsi ja vanhemmat saavat kotitehtäviä ja harjoitteita, joita he tekevät yhdessä tapaamisten välissä.

Seuraavilla kerroilla arvioidaan oireiden vaikeusastetta ja mikäli hoidon fokuksessa ollut oire on helpottanut, voidaan tarkasteluun ottaa toinen oire.

Hoitomallin päätteeksi tehdään uudelleen laaja oirekyselykartoitus ja arvioidaan hoidon vaikuttavuutta. Useimmat lapset, nuoret ja perheet eivät tarvitse jatkohoitoa, mutta tarvittaessa lapsi ja nuori voidaan ohjata jatkohoitoon esimerkiksi TF-KKT terapeutille.

Koulutukseen hakeutujalla tulee olla terveydenhuoltoalan maisteritutkinto sekä aiempaa kokemusta hoidollisesta työskentelystä traumaattisia kokemuksia kokeneiden lasten ja nuorten kanssa. Muihin hoitomalleihin verrattuna kyseessä on ns. kriisi-interventio, mistä voidaan tarvittaessa jatkaa TF-KKT tai LKK/CPC-CBT-hoitoihin.

TF-KKT

Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT)

Useat lapset ja nuoret (n. yksi neljästä) kokevat kielteisiä kokemuksia ennen aikuisuutta. Trauma- ja stressikokemuksiin liittyvät oireet ovat lapsilla ja nuorilla monenlaisia, osalle ei tule lainkaan oireita tai niitä tulee myöhemmin. Oirekuvan laatuun ja määrään vaikuttaa kokemuksen piirteet, lapsen ja nuoren biologinen tausta (geenit, temperamentti) ja aiempi psyykkinen terveys, vanhemmuus ja muu sosiaalinen tukiverkosto. TF-KKT hoitomallissa yhdistyvät traumojen hoidossa sekä kognitiivis-behavioraalisessa psykoterapiassa toimiviksi todetut menetelmät. TF-KKT -hoitomalli soveltuu lasten ja nuorten psyykkisten traumojen sekä traumaattisen surun hoitoon. TF-KKT on lasten ja nuorten PTSD:n Käypä hoito- suosituksen mukainen hoitomalli. TF-KKT-hoito perustuu manuaaliin, jota terapeutti voi yksilöllisesti mukauttaa lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin.

TF-KKT -terapiajakso koostuu yleensä noin 10-16 käynnistä, jotka ovat kestoltaan 30-45 minuuttia lapsen ja nuoren iästä sekä jaksamisesta riippuen. Lapsen ja nuoren huoltaja tai muu tukihenkilö on tiiviisti hoidossa mukana. Lapsen ja huoltajan tapaajana toimii sama terapeutti. TF-KKT -terapiassa lapsen tai nuoren tapaamisia on viikoittain ja huoltajan tapaamiset voivat olla 1-2 viikon välein. Lisäksi malliin kuuluu lapsen ja huoltajan yhteiset tapaamiset, joita on enemmän terapian loppua kohden.

TF-KKT -terapia voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri osaan, joiden kesto ja laajuus vaihtelevat jokaisen lapsen, nuoren ja hänen huoltajansa tarpeiden mukaan. TF-KKT- terapiassa onkin keskeistä, että se kunnioittaa jokaisen yksilöllisiä tarpeita ja mallin komponentit muokataan lapsen, nuoren ja hänen huoltajansa tarpeiden mukaan. Lisäksi mallissa kunnioitetaan perheen uskontoa tai muuta elämänkatsomuksellista vakaumusta ja perheen arvoja.

TF-KKT- malli alkaa psykoedukaatiolla eli tiedon antamisella siitä, mitä trauma on ja miten trauma vaikuttaa meihin. Tiedetään, että lapsen ja nuoren ymmärryksen lisääminen hänen omista oireistaan on jo yksinään vointia helpottavaa. Myös aikuisen on tärkeä ymmärtää lapsen oireita, jotta hän voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea lasta arjessa. Psykoedukaatio lisäksi mallin alussa harjoitellaan erilaisia selviytymiskeinoja, joiden avulla lapsen oireita voidaan helpottaa, tukea lasta pärjäämään traumaoireiden kanssa sekä lisätään lapsen kokemusta hänen mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan vointiinsa. Myös vanhemmalle tarjotaan näitä samoja työvälineitä ja tuetaan häntä haastavissa vanhemmuuden tilanteissa.

TF-KKT -mallin toisessa ja keskimmäisessä osassa keskitytään enemmän traumakokemuksen käsittelyyn kullekin lapselle ja nuorelle sopivien keinojen avulla. Lapsi voi kirjoittaa, piirtää tai kertoa kokemuksistaan tukevan terapeutin läsnä ollessa. Tavoitteena on luoda ymmärrys siitä, mitä lapsi tai nuori on kokenut ja miten kokemus on vaikuttanut lapsen ajatus- ja tunnemaailmaan sekä kehon reaktioihin. Alkuun tapahtumasta suorempi puhuminen voi tuntua ajatuksena vaikealta, mutta monet lapset ja nuoret ovat kokeneet tämän osion yhtenä terapian tärkeimpänä kohtana.

Ennen trauman käsittelyä lapsi ja nuori on jo kerännyt itselleen hyvän työkalupakin olla vaikeidenkin tunteiden ja tuntemusten kanssa ja näitä hyödynnetään traumaa käsiteltäessä. Lisäksi lapsi pääsee tarkastelemaan mahdollisia traumasta johtuvia ajatusvääristymiä ja purkamaan niitä. On hyvin tavallista, että trauma muuttaa meidän tapaamme ajatella ja suhtautua maailmaan, turvallisuuteen, itseemme tai toisiin ihmisiin, eikä tämä muutos ole aina meitä tukeva tai palveleva.

TF-KKT- hoidon lopussa lapsen ja huoltajan yhteisen käynnit lisääntyvät ja lapsi saa jakaa terapiassa oppimaansa sekä traumasta kertomaansa luotettavalle huoltajalle terapeutin tukemana. Lisäksi lopuksi suuntaudutaan terapian jälkeiseen aikaan ja tehdään suunnitelmia mahdollisten tulevien sadepäivien varalle. Lapsen ja nuoren kanssa käydään läpi myös erilaisia turvataitoja, joita hän pystyy jatkossa hyödyntämään omassa elämässään, mikäli kohtaisi uuden vaikean tilanteen.

LKK

LKK eli lapsen kaltoinkohtelun katkaisemisen malli on USA:ssa kehitetty korjaava työmuoto perheille, joissa vanhempi on kohdistanut kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja lapseen tai vanhempi on riskissä käyttää lasta vahingoittavia kasvatuskeinoja, kuten fyysistä väkivaltaa, lapsen halveksimista, haukkumista tai jatkuvaa huutamista.

Kansainvälisesti hoitomallista käytetään lyhennettä CPC-CBT, joka tulee sanoista Combined Child and Parent Cognitive-Behavioral Therapy. LKK/CPC-CBT on tarkoitettu vanhemmille ja heidän 3–17-vuotiaille lapsilleen. Malli koostuu kerran viikossa toteutettavista 90min tapaamista, joita on noin 16–20.

Työskentely tapahtuu sekä lapsen että vanhemman kanssa. Vanhemmalle ja lapselle on oma terapeutti. Terapiassa yksi tapaaminen rakentuu siten, että vanhempi ja lapsi tapaa ensin erikseen omia terapeuttejaan, minkä jälkeen kaikki tapaavat yhdessä ja käyvät läpi opittuja taitoja ja tapaamisten teemoja. Mallissa yhdistyy vanhempainohjaus, voimavarakeskeinen työskentely, traumafokusoitu hoito sekä perheterapeuttiset interventiot. Hoito pohjautuu pitkälti psykoedukaatioon ja kognitiivis-behavioraalisen teoriaan ja menetelmiin.

LKK on tällä hetkellä ainoa lyhytterapiamuoto, missä työskennellään kaltoinkohtelevan vanhemman kanssa. Hoitoa ei tarjota, mikäli vanhemmilla on hyvin vaikea eroprosessi tai huoltoriita käynnissä tai kyseessä on seksuaalisen väkivallan epäily. Hoidon edellytyksenä on myös, että vanhempi pystyy jollain tasolla myöntämään ja tunnistamaan omaa kaltoinkohtelevaa käyttäytymistään.

Hoidon alussa vanhempi sitoutuu terapeutin tuella lopettamaan kaltoinkohtelun ja opettelemaan positiivisia vanhemmuuden taitoja. Vanhempaa tuetaan ymmärtämään kaltoinkohtelun vaikutuksia lapseen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen sekä vanhempaan itseensä. Tutkimalla myös vanhemman omaa saamaa vanhemmuutta, vanhempaa autetaan ymmärtämään myötätunnon kautta oman käyttäytymisensä juuria.

Hoidossa edetään vähitellen kaltoinkohtelun katkaisemisen kautta lapsen traumakokemuksen työstämiseen. Hoidossa on keskiössä lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä vanhemman positiivisen vanhemmuuden tukeminen ja näin lapseen kohdistuvan kaltoinkohtelun ylisukupolvisuuden katkaiseminen.

Koulutettava voi olla esimerkiksi psykologi, sosiaalityöntekijä tai psykoterapeutti, jolla on aiempaa kokemusta hoidollisesta työskentelystä sekä väkivaltailmiöstä.