LKK eli lapsen kaltoinkohtelun katkaisemisen malli on USA:ssa kehitetty korjaava työmuoto perheille, joissa vanhempi on kohdistanut kaltoinkohtelevia kasvatuskeinoja lapseen tai vanhempi on riskissä käyttää lasta vahingoittavia kasvatuskeinoja, kuten fyysistä väkivaltaa, lapsen mollaamista, haukkumista tai jatkuvaa huutamista. Kansainvälisesti hoitomallista käytetään lyhennettä CPC-CBT, joka tulee sanoista Combined Child and Parent Cognitive-Behavioral Therapy. LKK/CPC-CBT on tarkoitettu vanhemmille ja heidän 3–17-vuotiaille lapsilleen. Malli koostuu kerran viikossa toteutettavista 90min tapaamista, joita on noin 16–20.
Työskentely tapahtuu sekä lapsen että vanhemman kanssa. Vanhemmalle ja lapselle on oma terapeutti. Terapiassa yksi tapaaminen rakentuu siten, että vanhempi ja lapsi tapaa ensin erikseen omia terapeuttejaan, minkä jälkeen kaikki tapaavat yhdessä ja käyvät läpi opittuja taitoja ja tapaamisten teemoja. Mallissa yhdistyy vanhempainohjaus, voimavarakeskeinen työskentely, traumafokusoitu hoito sekä perheterapeuttiset interventiot. Hoito pohjautuu pitkälti psykoedukaatioon ja kognitiivis-behavioraalisen teoriaan ja menetelmiin.
LKK on tällä hetkellä ainoa terapiamuoto, jossa työskennellään kaltoinkohtelevan vanhemman kanssa. Hoitoa ei tarjota, mikäli vanhemmilla on hyvin vaikea eroprosessi tai huoltoriita käynnissä tai kyseessä on seksuaalisen väkivallan epäily. Hoidon edellytyksenä on myös, että vanhempi pystyy jollain tasolla myöntämään ja tunnistamaan omaa kaltoinkohtelevaa käyttäytymistään. Hoidon alussa vanhempi sitoutuu terapeutin tuella lopettamaan kaltoinkohtelun ja opettelee positiivisia vanhemmuuden taitoja. Vanhempaa tuetaan ymmärtämään kaltoinkohtelun vaikutuksia lapseen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen sekä vanhempaan itseensä. Tutkimalla myös vanhemman omaa saamaa vanhemmuutta, vanhempaa autetaan ymmärtämään myötätunnon kautta oman käyttäytymisensä juuria. Hoidossa edetään vähitellen kaltoinkohtelun katkaisemisen kautta lapsen traumakokemuksen työstämiseen. Hoidossa on keskiössä lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä vanhemman positiivisen vanhemmuuden tukeminen ja näin lapseen kohdistuvan kaltoinkohtelun ylisukupolvisuuden katkaiseminen.
Koulutettava voi olla esimerkiksi psykologi, sosiaalityöntekijä tai psykoterapeutti, jolla on aiempaa kokemusta hoidollisesta työskentelystä sekä väkivaltailmiöstä.