Yleistä tietoa trauman jälkeisistä reaktioista
Johtuen ahdistuksesta ja ylivirttyneisyydestä on tyypillistä, että haluamme vältellä kaikkea traumasta muistuttavaa. Tällainen välttämiskäyttäytyminen on hyvin yleinen traumakokemusta seuraava oire. Tästä lisää osiossa: Trauman vaikutus ajatuksiin ja tunteisiin.
Kun ihminen kokee trauman tai stressaavan elämäntilanteen, on normaalia tuntea olo tavallista hermostuneemmaksi, ylivirttyneeksi tai ahdistuneemmaksi. Ahdistus ja pelko ovat hyvin tyypillisiä stressi- ja traumaoireita. Maailma ei yhtäkkiä tunnukaan samalta kuin ennen tapahtumaa, vaan se voi tuntua vaaralliselta ja hämmentävältä. Ahdistus voi ilmetä monin eri tavoin. Ihmisestä voi esimerkiksi tulla varovaisempi ja säikympi, ikään kuin joka nurkan takana vaanisi uusi vaara. Traumaattisen tapahtuman jälkeen aiemmin tavallisilta ja turvallisilta tuntuvat asiat ja paikat saattavat tuntua pelottavilta ja ahdistavilta. Voi olla, että ei haluaisi lähteä mihinkään, vaan haluaisi vetäytyä sosiaalisista kontakteista ja olla itsekseen.
Trauma voi siis vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti. Se voi vaikuttaa meidän tunteisiimme (kuten ahdistus, viha, suru), käyttäytymiseemme (vetäytyminen, välttely, ylivirittyneisyys, aggressiivisuus) ja ajatuksiimme (mitä ajattelemme itsestämme, muista tai maailmasta). Seuraavaksi käymme ensin läpi sitä, miten trauma voi vaikuttaa ja näkyä tunteiden ja käyttäytymisen tasoilla. Sen jälkeen pohdimme sitä, miten trauma vaikuttaa ajatuksiimme. Me emme voi valita sitä, mikä vaikutus traumalla on meihin. Me emme voi valita, mitä tunteita meillä herää tai mitä ajatuksia mieleemme tulee. Me voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten me näihin reagoimme eli miten toimimme, kun meitä ahdistaa tai miten ajatuksemme vaikuttavat meihin. Me voimme pyrkiä tutkimaan sitä, ovatko ajatuksemme totta vai ovatko ne ehkä mielemme tai traumakokemuksen tuote, joka ei kerro totuutta siitä, keitä me olemme tai millaisia me olemme. Me voimme siis opetella valitsemaan, uskommeko traumakokemuksen kautta syntyneitä ajatuksia ja uskomuksia tai kun meitä ahdistaa, minkälaisia keinoja me hyödynnämme sen kanssa olemiseksi.
Traumaattisen kokemuksen jälkeen voi olla tavallista..
- Vetäytyä omiin oloihin, olla passiivinen
- Olla vähemmän kiinnostunut tavallisista arjen asioista, kuten koulusta tai kavereista jne.
- Tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi
- Tuntea olonsa vihaiseksi, ärtyneeksi ja huomata olevansa äkkipikainen
- Tuntea olonsa hermostuneeksi, säikyksi ja pelokkaaksi
- Olla ajatuksissaan, uppoutua herkästi traumatapahtumaa koskeviin muistoihin tai asioihin, jotka muistuttavat traumatapahtumista
- Saada mieleensä välähdyksiä traumaattisesta kokemuksista, ikään kuin muistikuva traumatilanteesta tunkeutuisi väkisin mieleen kuvana tai äänenä.
- Tuntea erilaisia kipuja ja vaivoja (päänsärkyä, vatsakipua jne.)
- Voit huomata, että sinun on vaikea nukahtaa tai nukkua. Saatat pelätä nukahtamista tai nähdä painajaisia. Vuorokausirytmissä voi olla haasteita.
- Voit huomata ongelmia ruokahalussasi. Sinulla voi olla ruokahaluttomuutta, olematonta nälän tunnetta tai ruokailuun liittyvää kuvotuksen tunnetta. Toisaalta saatat kokea, että sinulla on koko ajan nälkä, etkä tule millään kylläiseksi. Myös aiemmat syömishäiriöoireet saattavat aktivoitua traumakokemuksen jälkeen.
- Käyttäytymisesi saattaa muuttua ja huomaat olevasi ärtyneempi tai käyttäytymisesi saattaa olla aggressiivista muita kohtaan.
- Tiettyihin asioihin ja asioiden tekemiseen saattaa liittyä pelkoja.
- Sinulla saattaa olla vaikeuksia suoriutua koulutehtävistä. Ehkä huomaat, että sinulla on haasteita vireystilan ylläpitämisessä, mikä tarkoittaa sitä, että saatat kokea itsesi väsyneemmäksi ja jaksamattomammaksi tai ehkä huomaat olevasi koko ajan ylivirttynyt. Nämä molemmat vireystilan muutokset vaikeuttavat keskittymistäsi koulutöihin. Lisäksi saatat huomata, että sinun on vaikea muistaa ja oppia uusia asioita yhtä hyvin kuin ennen traumakokemusta.
- Jotkut nuoret hakevat apua traumaoireisiin päihteistä, mikä vaikeuttaa heidän sosiaalisia suhteitaan sekä arjessa selviytymistä. Päihteiden avulla ei ole hyvä hoitaa pahaa oloa, vaikka se saattaisi siltä hetkellisesti tuntua, vaan siihen on olemassa muita sinua paremmin tukevia keinoja.
Traumaattinen kokemus voi siis vaikuttaa käyttäytymiseen ja mielialaan monella eri tavalla. Nämä muutokset ja reaktiot saattavat hämmentää ja aiheuttaa pelkoa. On hyvä muistaa, että reaktiot liittyvät koettuun traumaattiseen tapahtumaan ja ovat täysin ymmärrettäviä. Tunteet eivät ole vaarallisia, vaikka ne aiheuttaisivatkin kehossamme voimakkaan reaktion. Näitä reaktioita voi oppia säätelemään. On myös tavallista, että ei reagoi mitenkään traumaattisiin kokemuksiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kokemus olisi vähäpätöinen asia, vaan jokainen reagoi omalla tavallaan ja reaktiot saattavat tulla vasta viiveen jälkeen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa reagoida.