Tältä sivulta löydät seuraavat aiheet:
Barnahus-mallin yksi keskeinen tavoite on lapsiystävällisten ja laadukkaiden oikeusprosessien varmistaminen.
Esitutkintaprosessi
Poliisi suorittaa lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten esitutkinnan, jossa otetaan laajasti huomioon muut asiaan liittyvät viranomaiset. Poliisi pohtii tapauskohtaisesti erilaisia taktisia ja teknisiä menetelmiä rikoksen selvittämiseksi ja näytön saamiseksi asian puolesta ja vastaan. Tarvittavia pakkokeinoja tulee käyttää lapsirikostutkinnassa lain mahdollistamalla tavalla. Esitutkinnan edetessä on tärkeää muistaa lapsen etu.
Esitutkinta
Lapsirikostutkinnan erityispiirteenä on tuomioistuinprosessien huomiointi jo esitutkinnan aikana, koska lasta ei kuulla tuomioistuimessa läsnäolevana.
Esitutkinta etenee syyttäjältä syyteharkintaan ja mahdollisen syytteennostamisen kautta tuomioistuinkäsittelyyn. Esitutkinnassa tulee huomioida se, että esitutkintapöytäkirjan sisältö täyttää ne laatuvaatimukset, joita esitutkinnalta ja erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnalta vaaditaan, jotta myöhemmässä oikeusprosessissa pystytään esitutkinnan pohjalta suorittamaan laadukas syyteharkinta ja onnistunut oikeuskäsittely.
Esitutkinnan rajoittaminen
Pääsäännön mukaan viranomaisen on tutkittava rikos, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty (ETL 3:3.1). Syyttäjä voi kuitenkin poikkeuksellisesti tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan. Tässä tilanteessa puhutaan esitutkinnan rajoittamisesta. Lapsiin kohdistuvissa vähäisissä rikoksissa voidaan tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti käyttää rajoittamista. Tyypillisin peruste on kohtuus tai ei näyttö -peruste. Lapsen etu tulee aina huomioida ja se tulisi nähdä kokonaisuutena. Lapsen etua tulisi harkita kaiken saadun tiedon ja selvityksen valossa poliisin esittäessä rajoitusta ja syyttäjän siitä päättäessä. Lapsen etu on aina tapauskohtainen harkinta. Rikosprosessin loppuun saattaminen ei aina ole lapsen edun mukaista.
Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan käsikirjassa on kattava kuvaus rajoittamismenettelystä.
- Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan. Miia Lehtinen & Maria Rossi (toim.) 2022.
- Joleby, Malin 2021. Technology-assisted child sexual abuse, Thesis for Doctoral degree, Karolinska Instituset. Saatavilla: http://dx.doi.org/10.13140/RG.2.2.28018.22724
- NCMEC, National Center of Missing and Exploited Children 2022. Cyber Tipline 2021 Report. Saatavilla: https://www.missingkids.org/gethelpnow/cybertipline/cybertiplinedata
- Poliisi.fi 2022. Toimintaympäristöt ja tilastot. Analyysit ja rikollisuustilastot. Poliisin tulostietojärjestelmä PolStat. Saatavilla: https://poliisi.fi/toimintaymparisto-ja-tilastot
Edunvalvonta
Edunvalvojan sijaisen tehtävä on varmistaa lapsen erityiskohtelu koko rikosprosessin aikana, esitutkinnasta pääkäsittelyyn saakka. Edunvalvojan sijaista voisi kuvata eräänlaiseksi lapsen äänenä prosessissa.
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen Lastensuojelulain myötä vahvistettiin lapsen oikeuksia osallisuuteen, kuulluksi tulemiseen ja mielipiteen ilmaisuun. Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuutena on huolehtia siitä, että lapselle lastensuojeluasiassa haetaan edunvalvojaa silloin kun hakemisen edellytykset täyttyvät. Puolestaan ETL 4 luvun 8 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä lapselle edunvalvoja esitutkintaa varten, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja jos se ei ole selvästi tarpeetonta. Poliisi hakee käräjäoikeudelta edunvalvontamääräystä.
Verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset
Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuva lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja sitä todistava kuva- ja videomateriaali on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt valtavasti internetin käytön ja sosiaalisen median tullessa osaksi lähes jokaisen arkea ympäri maailman.
Poliisi kirjasi vuonna 2021 hieman yli 3100 rikosilmoitusta lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista, joista kuvamateriaalin liittyviä oli lähes 850. (Poliisi.fi 2022.) Näistä suurimpaan osaan digitaaliset ympäristöt liittyvät tavalla tai toisella.
Yhdysvalloissa toimiva lastensuojelujärjestö NCMEC ja sen ”Cyber Tipline” kokoaa verkossa toimivien palveluntarjoajien ilmoituksia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja välittää niitä ympäri maailmaa. Luvut kasvavat valtavasti vuosi vuodelta. Vuonna 2021 ilmoituksia vastaanotettiin yhteensä häkellyttävät 29,3 miljoonaa, mikä tarkoitti 35% kasvua edelliseen vuoteen 2020 verrattuna. (NCMEC 2022.)
Suuri osa Suomen poliisille ilmoitetuista lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevista vihjeistä koostuu näistä NCMEC:in toimittamista raporteista. Suomen poliisille raportteja välitettiin vuonna 2021 yli 6079, kun vuonna 2020 luku oli 4419. (NCMEC 2022.)
Digitaalisissa ympäristössä tapahtuvat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset voivat olla aikuisen lapseen kohdistamaa sanallista houkuttelua tai häirintää, seksuaalissävytteisiä viestejä tai kommentteja, seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin lähettämistä tai pyytämistä lapselta tai vaikka videoyhteyden tallentamista, jos lapsi on saatu riisumaan kameran edessä vaatteitaan tai poseeraamaan aikuisen ohjeistamana seksuaalissävytteisesti.
Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat tuoneet ilmi, että digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvat seksuaalirikokset voivat olla vähintäänkin yhtä haitallisia lapsille kuin fyysisessä ympäristössä tapahtuvat. Tekomuotoja on hyvin monenlaisia, samoin kuin tekojen haitallisuuden asteita lapsille. (Joleby 2021.)
Barnahus-työ yliopistollisissa sairaaloissa
Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköissä (Barnahus-keskuksissa) tehdään tutkimuksia poliisin tai syyttäjän virka-apupyynnöstä. Barnahus-mallin ytimessä on lapsiystävällinen, monialainen ja tietopohjainen toiminta. Tutkimukset liittyvät lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyihin.
Tutkimukset ovat osa esitutkintaa ja ne tehdään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen virka-apupyynnön perusteella. Toimintaa ohjaa Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä.
Tarvittaessa yksiköt antavat myös konsultaatioapua ja koulutusta muille viranomaisille. Pyynnöt voivat liittyä lasten ja nuorten pahoinpitelyihin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön, niiden arviointiin ja tutkimukseen sekä traumaattisten kokemusten vaikutuksiin.
Video: Käynti Barnahus-yksikössä
Videossa kuvataan lapsen näkökulmasta, mitä tapahtuu väkivaltaepäilyselvityksen yhteydessä käynnillä lasten ja nuorten oikeuspsykologian tai -psykiatrian yksikössä. Video on tuotettu osana Euroopan neuvoston hanketta ”Ensuring child-friendly justice through the effective operation of the Barnahus-units in Finland”.
Lapsen kuuleminen osana tutkintaa
Lasten ja nuorten haastatteluissa tarkoituksena on tukea lapsia kertomaan kokemuksistaan mahdollisimman itsenäisesti ja tarkasti. Haastatteluihin valmistaudutaan muokkaamalla tapauskohtaisesti tutkimusnäyttöön perustuvaa haastattelurunkoa (NICHD) lapsen yksilölliset tarpeet ja tapauksen esitiedot huomioiden.
Lapsen haastatteluissa selvitetään epäilyä häneen kohdistuneesta väkivallasta laaja-alaisesti ja haastattelukertoja voi olla yksi tai useampia.
Lasten ja nuorten haastattelu on osa sekä esitutkintaa että oikeudenkäyntiä, sillä alle 15-vuotiaat ja joissain tilanteissa alle 18-vuotiaat eivät Suomessa todista oikeudessa, vaan heidän kertomuksensa kuullaan oikeuskäsittelyssä haastattelusta tehdyn tallenteen muodossa.
Lasten ja nuorten haastattelu oikeusprosessissa edellyttää lapselta riittäviä kielellisiä valmiuksia. Lapsen yksilöllisiä valmiuksia arvioidaan moniammatillisesti ennen haastattelua ja sen aikana. Haastattelussa käytetään tarvittaessa tulkkeja ja tällöin suositeltavaa on hyödyntää erikoistuneita oikeustulkkeja.
Lasten haastattelujen aikana yksiköissä arvioidaan myös lapsen tuen ja hoidon tarvetta.
- NICHD-runko on tutkituin lasten haastattelurunko oikeudellisiin konteksteihin. NICHD-protokolla on kansainvälisesti tutkittu, näyttöön perustuva lasten haastattelu.
- Lapsen haastatteleminen esitutkinnassa Kaunisto, J. Teoksessa Poliisityön psykologiaa. 2021.
- Miten lasta kuullaan rikosepäilyissä? Julia Korkmanin haastattelu Lapsen Maailma -lehdessä. 2021.
- Collaborating Against Child Abuse Exploring the Nordic Barnahus Model. Lasten ja nuorten oikeuspsykologisista haastatteluista Suomessa -kirjan sivuilta 145–164.
Video: Forensic child interviewing technique
Dr David LaRooy kertoo eri kysymystyypeistä (englanniksi).