Barnahus-verkostokirje 11-12/2023

Lasta-seula-malli on moniammatillisen viranomaisyhteistyön malli tilanteisiin, joissa lapsen epäillään joutuneen pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen kohteeksi. Mallia ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kuvata alueellisia eroja Lasta-seula-mallin käytössä, arvioida toimintamallin yhteyttä esitutkinnan kestoon sekä selvittää Lasta-seula-mallin toimivuutta.

Tutkimus osoittaa, että Lasta-seula-mallia sovelletaan alueilla erilaisin tavoin ja tavoittein. Alueelliset erot käytännöissä ovat paikoin niin suuria, että yhden yhtäläisen Lasta-seula-mallin olemassaolo voidaan kyseenalaistaa. Huolimatta toimintatapojen eroista tulokset kuitenkin korostavat moniammatillisen viranomaisyhteistyön tärkeyttä lapsiin kohdistuvien
rikosepäilyjen esikäsittelyssä. Tutkimustulokset tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyödyntämistä poliisin esikäsittelytyön tukena sekä säännöllisten monialaisten palaverien järjestämistä esitutkinnan tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Tulosten mukaan moniammatillinen esikäsittely edistää laadukasta tiedonkeruuta ja päätöksentekoa sekä tukee lapsen edun kokonaisvaltaisempaa huomiointia. Rekisteriaineiston perusteella
Lasta-seula-mallin mukaisten toimintatapojen käyttö alueella on yhteydessä myös lyhempään esitutkinnan kestoon.

Valtioneuvoston tiedote: Tutkimus: Moniammatillinen yhteistyö tehostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämistä

Tutustu julkaisuihin:

Fadjukoff, Mari; Hautamäki, Sari; Hakala, Venla ja Ellonen, Noora 2023: Lasta-seula-malli lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvittämisen välineenä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:61.

Mari Fadjukoff & Noora Ellonen: POLICY BRIEF 2023:39: Lapsirikosasioiden moniammatillinen esikäsittely huomioitava lainsäädännössä (tietokayttoon.fi)

Haitalliset lapsuudenkokemukset ovat tärkeitä myöhemmän psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ennustajia. Tämän vuoksi niiden luotettava arviointi on tärkeää sekä väestötutkimuksissa että sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Nykyisin käytössä olevissa haitallisia lapsuudenkokemuksia luotaavissa kyselyissä on sekä sisällöllisiä ja psykometrisiä puutteita. Uusi Lapsuuskokemuksia-kysely tehtiin vastaamaan näihin tutkimuskirjallisuudesta nouseviin parannustarpeisiin.

Kyselyssä on 14 väittämää, joihin vastataan viisiportaisella vastausasteikolla. Kyselyä pilotoitiin yksilöhaastatteluilla ja laajalla kyselytutkimuksella, johon kuului myös toistomittaus.

Avaamme mahdollisuuden tilata painokappaleita julkaisustamme Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan (poliisi.fi)

Lisäksi meiltä on mahdollista tilata lapsille, nuorille ja perheille jaettavaa esitettä “Me autamme sinua”. Esite on taiteltuna A6-kokoinen (10,5cmx14,8cm) ja se avautuu haitarimaisesti. Esitteen toisella puolella kerrotaan lyhyesti eri viranomaisten toiminnasta tilanteissa, joissa epäillään lapseen tai nuoreen kohdistunutta väkivaltaa. Toisella puolella on kuvattu palvelupolun muotoon eri vaiheet, joita väkivaltaepäilyn selvittämiseen liittyy.

Tilaa täältä työpaikallesi painokappaleita:

Tilauslomake: Käsikirja lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan (Webropol)

Tilauslomake: Me autamme sinua -esite (Webropol)

Postitamme materiaalit noin kuukauden sisään. Jos herää kysyttävää, voitte laittaa viestiä osoitteeseen barnahus@thl.fi.

Perjantaina 1.12. keskityttiin koko päivän ajan hengellisen väkivallan teemaan webinaarissa ”Hengellinen väkivalta uskonyhteisöissä – lapsen näkökulmasta osa II”. Päivän puhujat käsittelivät aihetta kuvaillen tarkemmin ilmiötä ja sitä, mitä sote-alan palvelujärjestelmissä siitä olisi hyvä huomioida. Lisäksi esitettiin ongelmia ja ratkaisuehdotuksia sekä sitä, millaista voisi olla lapsiin kohdistuvan hengellisen väkivallan ammatillinen kohtaaminen.

Webinaari oli jatkoa OYSin / Pohjoisen YTA:n hanketiimin maaliskuussa järjestämälle webinaarille ja siitä syntyneelle yhteistyölle. Molemmat tilaisuudet kiinnostivat ammattilaisia: maaliskuun webinaariin oli ilmoittautunut yli 800 osallistujaa ja jälkimmäiseenkin reilu 400.

Barnahus.fi sivustolle on koottu vinkkejä siihen, minkälaisista asioista lapsen vanhemman kanssa voi keskustella silloin, kun lapsen epäillään joutuneen väkivallan uhriksi tai väkivallan todistajaksi.

Lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että hänestä huolta pitävät aikuiset pystyvät tukemaan häntä ja luomaan turvalliset kasvuolosuhteet väkivaltakokemusten tai perheeseen liittyvän rikosepäilyn selvittämisen aikana. Koosteen tarkoitus on inspiroida ja rohkaista keskusteluun. Jokainen käyty keskustelu on erilainen ja pohjautuu huolta pitävän aikuisen tarpeisiin ja ammattilaisen rooliin ja tehtäviin kullakin hetkellä.

Materiaalin on koonnut HUS-alueen Barnahus-tiimistä psykologi Liisa Järvilehto, joka työskentelee HUSin Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä.

Pääset materiaaliin tästä.

Hei! Olen Terhi Solasaari, Helsingissä asuva lastenlääkäri, jonka sielunmaisema on Saimaalla. Lääkärin peruskoulutuksen olen saanut Tarton yliopistossa. Lastenlääkäri-koulutuksen ensimmäiset vuodet olin opissa Lappeenrannassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa ja yliopistopalvelut suoritin Helsingissä Lastenklinikalla. Valmistumisen jälkeen työskentelin upouudessa Lastensairaalassa ja viimeiset 2 vuotta olen työskennellyt Helsingin kaupungilla. Ensimmäinen vuosi sujui uutta Lastentautien vastaanottoa perustaessa ja nyt tuli täyteen juuri ensimmäinen vuosi toimintaa.

Mikä on roolisi Barnahus-hankkeessa?

Lastentautien vastaanoton lisäksi uutta on myös kaupunkitasoinen Barnahus-tiimi, jonka lääkärinä työskentelen. Tiimin lääkärinä vastaan 3–15-vuotiaiden lasten ja nuorten somatiikan tutkimuksista lievissä väkivaltatapauksissa ja konsultoin perustason ammattilaisia. Barnahus-työhön kuuluu myös runsaasti kehittämistyötä, jota teemme koko tiimin voimin.

Mikä on tällä hetkellä keskeisin asia, johon työaikaasi hankkeessa kuluu?

Viime viikkoina aikaa on mennyt paljon ihan ydintehtäviin: somatiikan tutkimuksiin ja lausuntojen kirjoittamiseen. Seuraava tavoitteemme on rekrytoida sairaanhoitaja Barnahus-tiimiin ja hioa yhteistyötä lastensuojelun virka-aikaisen päivystystiimin kanssa.

Kerro joku asia, josta olet iloinen

Olen iloinen, että tehty työ alkaa tuottaa tulosta – niin Barnahus-tiimi kuin Lastentautien vastaanottokin ovat vakiinnuttamassa paikkaansa osana perustason palveluja Helsingin kaupungilla. Työn ulkopuolella iloitsen talviuinti-kauden käynnistymisestä Pikkukoskella!