1. Alkutoimet
Epäselvissä tapauksissa poliisi voi suorittaa aluksi esiselvityksen selvittääkseen tuleeko asiassa aloittaa varsinainen esitutkinta. Esiselvityksestä kirjataan esiselvitysilmoitus (S-ilmoitus). Jos rikosepäily on jo alusta asti olemassa, eli jo ilmoitustiedoilla syytä epäillä -kynnys asiassa ylittyy jonkin rikoslain tunnusmerkistön osalta, asiasta kirjataan suoraan rikosilmoitus (R-ilmoitus).
Perusteellisilla esiselvityksessä tehtävillä alkutoimilla saadaan usein tarvittavat tiedot siitä, mitä on tapahtunut ja missä, sekä siitä, keitä ovat asian osalliset. Alkutoimien jälkeen voi ilmetä, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta tai tapausta voidaan esittää tietyillä perusteilla rajoitettavaksi (laatikko 3).
Jos esiselvityksessä saatujen tietojen valossa syytä epäillä -kynnys kuitenkin ylittyy tai poliisi kokee, että asian selvyydeksi osallisia tulisi kuulustella, kirjataan varsinaista esitutkintaa varten rikosilmoitus. Rikosilmoituksen kirjaamisen jälkeen selkeät rikosepäilyt siirtyvät alkutoimien jälkeen suoraan varsinaisiin esitutkintatoimenpiteisiin (laatikko 4).
Alkutoimissa on jo tärkeää muistaa huolehtia lapsen objektiivisesta edunvalvonnasta sekä tehdä tarvittavat ilmoitukset syyttäjälle.
2. LASTA-seula
Perusteellisista alkutoimista huolimatta tutkinnassa on tapauksia, joiden jatkoa on hyvä pohtia LASTA-seula-palaverissa monialaisesti poliisin, syyttäjän, sosiaaliviranomaisen ja terveydenhuollon tietojen pohjalta. Palaverissa käydään läpi LASTA-lomakkeelle kootut taustatiedot ja päätetään, miten edetään. Poliisi johtaa esitutkintaa ja näin myös palaveria. Jokaiselle tapaukselle tehdään tapauskohtainen harkinta ja ne etenevät nopeasti varsinaisiin esitutkintatoimenpiteisiin (laatikko 4) tai esitutkinnan päätöksiin poliisin tai syyttäjän käsissä (laatikko 3).
Vähäisimmissä jutuissa voi olla lapsen edun mukaista, että rikosprosessin sijaan toinen viranomainen jatkaa lapsen ja perheen parissa poliisin esittäessä syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista esimerkiksi kohtuusperusteella. Kun seulatyöskentelyssä päätöksenteon perusteet on kirjattu lomakkeeseen, on päätöksenteon taustat tarkasteltavissa jälkikäteen.
Sekä rajoittamistapauksissa että niissä tilanteissa, joissa tutkinta etenee, on tärkeää miettiä lapsen ja perheen tarvitsemia tukitoimia. Palaverissa voi tulla esiin, että lapsi ja perhe tarvitsee terveydenhuollosta annettavaa vakauttavaa tukea, tai että lapsen ja perheen palveluiden tarvetta on arvioitava ja lapsen suojelun tarvetta selvitettävä. Lapsen tilanteen miettiminen sekä tutkinnan, suojelun että hoidon ja tuen kannalta, on LASTA-seula-mallin ydintä.
Kaikissa tilanteissa palaverin etu on se, että eri viranomaiset suunnittelevat ja sopivat yhdessä, mitä kukin aikoo ja voi tehdä ja millä aikataululla. Tämä säästää toimijoiden resursseja ja lapsen etu toteutuu parhaiten.
3. Päätösvaihtoehdot
Vain selkeissä tapauksissa poliisi voi tehdä tutkinnalle ei rikosta- tai ei syytä epäillä rikosta -päätöksen. Näytön arviointi kuuluu aina syyttäjälle. Joissakin tapauksissa poliisi voi esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista. Lapsiin kohdistuvissa rikoksissa rajoitusesitykset tehdään usein ei näyttöä-, kohtuus- tai vähäisyysperusteella. Mikäli esitutkinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä tai tekijän henkilöllisyydestä ei ole kaikkien mahdollisten jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden jälkeen selvyyttä, esitutkinta voidaan myös keskeyttää. Keskeytetty esitutkinta avataan välittömästi takaisin aktiiviseen esitutkintaan, mikäli uutta tietoa tapauksesta ilmenee.
4. Esitutkinta
Rikosten tutkinnassa suoritetaan esitutkinta, jossa otetaan laajasti huomioon muut viranomaiset sekä pohditaan tapauskohtaisesti erilaisia taktisia ja teknisiä menetelmiä rikoksen selvittämiseksi ja näytön saamiseksi asian puolesta ja vastaan. Lain mahdollistamia työkaluja esim. pakkokeinoja tulee käyttää ja huomioida myös lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa. Esitutkinnan edetessä on tärkeää muistaa koko ajan lapsen etu.
5. Syyteharkinta, oikeudenkäynti ja tuomio
Lopulta esitutkinta etenee syyteharkintaan ja mahdollisesti syytteennostamisen kautta käräjäoikeuden käsittelyyn ja aina tuomioon saakka.