Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hanke toimi tilaajana Hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen ylemmän tutkinto-ohjelman opiskelijoiden Kirsi Keskisen ja Tiia Tiuraniemen opinnäytetyössä, jossa selvitettiin ammattilaisten kokemuksia työhyvinvoinnista vaativassa työssä lapsiin kohdistuvan väkivallan parissa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, ja sen keskiössä olivat ammattilaisten omat näkemykset ja selviytymiskeinot, joilla he ylläpitävät työhyvinvointiaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota sekä yksilöille että organisaatioille keinoja vahvistaa rakenteita ja vähentää työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä.
Tutkimus osoittaa, että lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaavien ammattilaisten työhyvinvointi rakentuu henkilökohtaisista voimavaroista, ammattitaidosta, psykologisesta turvallisuudesta ja toimivista rakenteista. Keskeisiä suojaavia tekijöitä ovat itsesäätely, reflektio, työn merkityksellisyys, myötätuntotyytyväisyys, traumatietoisuus ja moniammatillinen yhteistyö. Työhyvinvointi näyttäytyi aineistossa dynaamisena prosessina, jossa yksilöllinen vastuu, ammatillinen osaaminen ja emotionaalinen kestävyys kietoutuvat yhteen.
Rakenteelliset kuormitustekijät kuten resurssien riittämättömyys, jatkuvat muutokset ja tukipalveluiden heikkeneminen uhkaavat työhyvinvointia ja korostavat organisaation vastuuta yksilöllisen vastuun rinnalla. Organisaation tukitoimet koettiin pääosin riittämättömiksi, mikä tuo esiin tarpeen kokonaisvaltaisille rakenteille, jotka huomioivat emotionaalisen kuormittavuuden, perehdytyksen laadun ja palautumisen mahdollisuudet.
Psykologinen turvallisuus muodostaa työhyvinvoinnin perustan, ja se rakentuu vuorovaikutuksen, rakenteiden ja yhteisön jatkuvasta yhteispelistä.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin sitä, miten organisaatiot voivat tukea ammattilaisia, jotka työssään kohtaavat lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä syventää ymmärrystä työotteiden, traumatietoisuuden ja stigman vaikutuksista työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Kehittämisehdotuksina mainittiin psykologisen turvallisuuden vahvistaminen, resurssien ja palautumismahdollisuuksien turvaaminen, tukipalveluihin ja osaamiseen panostaminen sekä työn laadun mittaaminen
Tutustu opinnäytetyöhön täältä!