Barnahus-verkostokirje 1/2024

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma edellyttää muun muassa Käypä hoito -suosituksen mukaisten traumahoidon menetelmien levittämistä terveydenhuoltoon. Barnahus-hankkeessa on osana Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman mukaista interventioiden jalkautustyötä levitetty kolmea lasten ja nuorten traumaperäisten oireiden ehkäisyyn tai hoitoon soveltuvaa menetelmää. Juuri julkaistu työpaperi esittelee tätä vuosina 2019-2023 tehtyä psykososiaalisten menetelmien koulutukseen ja juurruttamiseen liittyvää työtä. Lisäksi julkaisun johtopäätöksissä ehdotetaan toimenpiteitä, joiden avulla näyttöön perustuvien traumafokusoitujen menetelmien juurruttamista voidaan tulevaisuudessa tehostaa ja varmistaa menetelmien tarkoituksenmukainen sijoittuminen palvelujärjestelmään.

Tutustu julkaisuun:

Psykososiaaliset menetelmät lasten traumaattisten kokemusten käsittelyyn – kokemuksia Barnahus-hankkeessa jalkautetuista työmenetelmistä (Julkari)

Euroopan unionin / Euroopan neuvoston hanke ”Lapsiystävällisen oikeudenkäytön varmistaminen Barnahus-yksiköiden tehokkaalla toiminnalla Suomessa” (Ensuring child-friendly justice through the effective operation of the Barnahus-units in Finland) on tuottanut materiaaleja esimerkiksi lainsäädännön kehittämisen tueksi. Lisäksi hankkeessa on tehty erilaisia tietoisuuden lisäämisen materiaaleja sekä tuettu Barnahus-mallin viestintää. Hanke on ollut käynnissä viimeisten 2,5 vuoden aikana ja huipentuu päätöskonferenssiin helmikuussa.

Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat ladattavissa ja katsottavissa tältä sivulta What are the main project deliverables? -otsikon alta.

THL:n Barnahus-tiimin jäseniä vieraili oppimassa Ruotsin toimijoilta lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Linköpingissä järjestetty Barnafridskonferensen on Ruotsissa toimivan kansallisen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn keskittyneen osaamiskeskus Barnafridin parin vuoden välein järjestämä seminaari, jossa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia teemoja väkivallan ehkäisyyn liittyen. Tänä vuonna pinnalla olivat esimerkiksi lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja vahingoittava seksuaalikäyttäytyminen lapsilla ja nuorilla. ”On mielenkiintoista kuulla, miten muut maat ja toimijat ovat kehittäneet toimintaansa. Lisäksi tilaisuudessa oli mielenkiintoisia kohtaamisia taukojen aikana ja saimme uusia kontakteja naapurimaista”, kertoo matkalla mukana ollut johtava asiantuntija Sini Stolt Barnahus-hankkeesta.

ACElife-hanke on julkaissut uuden lasten ja nuorten osion sivullaan, joka on suunnattu ensisijaisesti 12-18-vuotiaille. Sivuilla avataan esimerkiksi sitä, miten haitalliset kokemukset lapsuudessa voivat vaikuttaa myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Osiosta löytyy tiivistelmät hankkeen tieteellisistä julkaisuista. Tutustu täältä lasten ja nuorten sivuihin.

Oletko koskaan miettinyt missä lapsiin kohdistuva henkisen väkivallan raja kulkee? Kohtaatko työssäsi lapsia, vanhempia tai perheitä?  

Tervetuloa osallistumaan Tampereen yliopiston tutkimukseen vanhempien lapsiinsa kohdistamasta henkisestä väkivallasta. Tutkimukseen osallistuminen voi auttaa pohtimaan omaa suhtautumista henkiseen väkivaltaan ja toimintaan sitä tunnistaessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ammattilaisten kouluttamisessa henkisen väkivallan teemoihin. Tutkimuksessa ei kerätä henkilötietoja eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa aineistosta. 

Tutkimukseen voit osallistua vastaamalla kyselyyn tällä linkillä.

Kiitos arvokkaista vastauksistasi!

Olen Viivi Mondolin, koulutukseltani psykologian maisteri ja psykologi. Olen myös väitöskirjatutkija Turun yliopistolla FinnBrain-projektissa. Tutkin resilienssiä ja sen suhdetta varhaisiin haitallisiin kokemuksiin, vanhemmuuden mielenterveyteen sekä vanhempien kohtaamiin vastoinkäymisiin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Lisäksi pidän omaa yksityisvastaanottoa, jossa työskentelen pääasiassa nuorten ja perheiden kanssa. Muu kliininen tausta minulla tulee nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Olen myös erikoistunut interpersonaaliseen terapiaan. 

Viimeisten viiden vuoden aikana minulla on lisäksi karttunut monipuolisesti kokemusta erilaisista kehittämistehtävistä ja projektien johtamisesta koskien lasten että nuorten mielenterveyspalveluita.  

Mikä on roolisi Barnahus-hankkeessa?

Olen aloittanut Barnahus-hankkeessa 2024 tammikuun alussa. Toimin Etelä-Suomen alueella aluekoordinaattorina yhdessä aiemman aluekoordinaattorimme Eeva Nikkolan kanssa. 

Mitä odotat työskentelyltä hankkeessa?

Barnahus-mallin taustalla on äärimmäisen tärkeitä ja haastaviakin ilmiöitä. Olen erityisen vaikuttunut Barnahus-standardeista ja malliin sisäänrakennetusta vahvasta monialaisesta yhteistyöstä. Odotan innolla oppivani tästä monialaisesta ja monitasoisesta kokonaisuudesta, joka käsittää laajan systeemin. 

Kerro joku asia, josta olet iloinen

Olen iloinen siitä, että Barnahus-mallia ohjaa niinkin perustavanlaatuinen ohjenuora kuin lapsenoikeudet. Se on iso ja merkittävä suuntaviiva, joka myös näkyy mallissa ja tekee siitä aidosti alaikäisille soveltuvan. 

Henkilökohtaisessa elämässä iloa tuottavia asioita on lukuisia, mutta ehkäpä suurimmat ilonlähteeni arjessa ovat teini-ikäinen gööttipoika Ruffi sekä puolisoni, jonka kanssa mekin olemme ”teini-iässä” näin 16 yhdessäolovuoden jälkeen.